Niin se taas alkoi koulu esikoisella. Kakkosluokka ja ihka uudessa koulussa joten jännitys oli kova. Uni ei meinannut tulla silmään sunnuntai iltana ei sitten millään. Jännitystä oli kyllä lievennetty käymällä perjantaina tutustumassa kouluun ja opettajaan mutta kavereita kun ei koulussa ennestään ollut ja se jänskätti. Mutta hyvin meni eka päivä ja uusia kavereita tuli.
Tänään mentiinkin sitten jo melkein rutiinilla ettei olisi uskonut että toinen päivä uudessa koulussa. =)
Eskarilaisen osalta sitten vielä odotellaankin tietoa koska mahdollisesti eskariin pääsee... niin taas koira käskee häntää ja häntä käskee... ja kukaan ei tiedä mistään mitään... Tuntuu että kaikkialla on nykyään yksi ihminen joka pyörittää ja toiset hyppää... ja kun pyörittäjä on lomalla eivät hyppääjät tiedä mitä tehdä!
Ja näin ollen meillä nyt siis todellakin odotellaan kun en itse tiennyt vaan jouduin tosiaan kysymää niiltä joiden PITÄISI TIETÄÄ mutta eivät tienneet! Jos olisi ihminen puhelimen toisessa päässä vaivautunut selvittämään eikä vain sanomaan että hän ei tiedä, olisi eskarilaisemme todennäköisesti jo kaksi päivää käynyt eskaria tämän ****** virallisen paperien pyörittelyn sijaan....
Mutta minkäs teet... taidan olla outo lintu kun omassa työssäni en sano vaan etten tiedä vaan että selvitän ja palaan asiaan jos en heti pysty asiaa saamaan vastausta....
En kaiken kaikkiaan muutenkaan voi ymmärtää tätä nykypäivän menttaliteettia minä ja mun asiani, jos sinä et tiedä se on oma häpeäsi...
Onhan se tietysti niin että se oma napa on se lähin napa mutta joskus se on kaikilla vastassa se päivä kun tarvitsisi jotain siltä toisen navan omaavalta ja sitten ihmetellään...
Tiedän että itse toisinaan kompastun siihen että yritän tehdä vähän liikaakin enkä osaa oikein sanoa ei... minkä seurauksena vielä enemmän keskeneräisiä hommia kuin mitä tämä keskittymiskyvyttömyys saa aikaan...
Että ääripäänsä kaikessa... jos sitä joskus löytäisi sen kultaisen keskitien. =)
Pikku prinsessani kultainen kiltti äidin tyttö pikku mimmuskani. Tokaisi minulle tänään topakasti kaiken muun mölinänsä seasta E-Ei! Tiedä sitten oliko kuinkakin tietoinen ja tarkoittiko mitään mutta tavallisen topakasti se tuli. Että tiedä minkälainen omatahto neiti siitäkin vielä tulee =)
Positiivista kuitenkin että äiti ja äite hän on monasti jo hokenut että ei ihan ensimmäinen sanan alku sentään. =D
2 kommenttia:
Heip..taas ;) Lisäsin sinut mun blogilistaan..toivottavasti se sopii?
Heips! Juu tottakai sopii :) Paremmin kuin hyvin. Jos tännekin joku sitten joskus vaikka alkaisi eksymään...
Vaiheessahan tämä ihan vielä kun saa noita kuvia kamerasta ulos mutta eiköhän sekin asia tässä lähipäivinä korjaannu niin saan vähän miellyttävämpää ilmettä ja silmäniloo sivuille. :)
Lähetä kommentti