1.11.2008

Kaikenlaista...

kyllä taas ihmisen elämässä sattuu ja tapahtuu... 

Tällä kertaa todellakin SATTUI... pienesti mutta niin pirullisen kipeästi! Sattumien ja tapahtumien summana tuloksena viime sunnuntailta pirullisen kipeä peukku. Nyt jo helpottaa onneksi mutta vieläkin aikas herkkä. Ja no mitä sitten tapahtui... pikku herra M oli jättänyt kitaransa sohvalle ja sekös siitä otti äkkilähdön ja minä kun vieressä seisoin niin tietysti ottamaan koppia ettei mene rikki. (Juuri kun tuli papalta edellisestä siipeen saannista ehostuksesta. Ja siis ihan kitara kitara vain pienempi kokoinen kun normaali, eikä mikään lasten patterilelu hässäkkä.) Ja no kuinkas kävikään... minun tutulla tuurillani kitara kopsahti suoraan päin peukun kynttä ja no sehän siitä sitten otti ja napsahti poikki. Ja kunnolla! Verta tuli iloiseen ja minä se hölmönä toljotan sitä vuotavaa peukkua ja vielä reunasta hiukan kiinni olevaa kynttä. Eihän se sillä hetkellä just niin tuntunut edes sattuvan (Eipä sattunut siihen nilkkaankaan mukamas heti kun sen aikanaan teloin vaikka silmissä vetikin mustaksi) kumma tuo kropan "puolustus reaktio". No siitä ei kun paperia noutamaan (kun ensin olin hömelönä tuijotellessa sotkenut verta jo pitkin ja poikin). Ja sieltähän se kipu sitten hiipi. Ja kyllä olikin KIPEÄ. Ja mikä parasta repsotti kynsi kauniisti edelleen ja aina kun siihen koski niin että se liikahti lisääntyi kipu entisestään. No vaihtoehtoja ei paljon ollut. Poishan se repsotus oli otettava... ja voi sitä tuskaa! No hoidettua tuli kuitenkin. Mutta voi hitsi että voi olla ihmislapsen elämä hankalaa kipiän peukun kera. Ei sitä uskois ellei itse ois kokenut. Ja vaikka olikin vasen käsi ja minä oikea kätinen niin kyllä sitä vasurin peukkua vaan monessa tarvii. Ja kun sitä et edes taivutettua saa ilman että sattuu niin eihän mistään meinannut mitään tulla. No nyt onneksi voiton puolella ja enää ei satu muulloin kun silloin kun sählä onnistuu sen tölväämään johonkin (mitä siis tapahtuu tuon tuosta).

Ja tänään sitten napsahti jokin aivan vinkkeliin ja tämä tyttö (siis juu juu tyttö tyttö... kolmen lapsen äiti tyttö XD olen olen. Minä en suostu vanhaksi, en! ) otti ja kaivoi silitys vermeet kaappien kätköistä, silitti ja ripusti ikkunaan...

JOULUVERHOT!

Että meillä alkoi nyt joulu. XD No joo... oikeasti tuo häiriö kyllä sai alkunsa siitä että en vielä ollut saanut aikaiseksi laittaa verhoja ikkunaan tänne uuteen kotiin, ja sitä aloin suunnittelemaan noin viikko sitten että mitkäs verhot. Ja asiaa pähkäiltyäni tulin tulokseen että miksi kummassa nyt laittaisin ensin yhdet verhot kun kohta kuitenkin ne pitäisi jouluisiin vaihtaa. Joten tänään saivat jouluverhot passituksen ikkunaan. Ja ihan mukavat nuo ovat eivät ollenkaan häiritsevät vaikka ei vielä joulu olekaan. Onneksi kerrankin olen ollut fiksu niitä ostaessa että vaikka kaupat pursuavat kaikkia kauniita oikein jouluisi tonttu, poro yms verhoja, valitsi yksin kertaiset punaiset verhot joissa tummemmanpunainen köynnös kuvio. Eivät siis hyppää joulua silmiin vaan oikeastaan aika mukavan lämpimän punaiset syksyn ja talven kylmyyteen. Osaa sitä näköjään silloin tällöin jotain fiksuakin tehdä. =D
Nyt vain kaipaan sohvalle punaisia tyynynpäälisiä. Jotenkin eivät nykyiset valkopohjaiset beessi ja musta kukkakuvioiset oikein istu...

Ja tässä tullaan taas siihen että sisustaminen on kyllä sitten kamalaa! Vaihdat verhot ja sitten on väärän väriset sohvan koristetyynyt, syntymäpäivälahjaksi saatu AIVAN IHANA naulakko ja kynttilä kori setti vaativat nyt maalaamaan seiniä, olohuoneen mattokin täytyisi vaihtaa... ja ketjureaktio on valmis... 
Seinämaalin väriä jo mietitty ja vaihtoehtoja muutama nyt olisi. Täytynee vaan kysäistä vähän mielipidettä asiaan ensin... Että saako kannatusta etten ihan itsekseni pähkiessä mene metsään...


Sitten vihdoin ja viimein vastaan haasteeseen joka napsahti Sweet ricochet:ista
(pahoittelut että kestänyt mutta kun keskittymiskyky ja muisti on mitä on... )

Viisi asiaa pakastimessani
1.naudanmahaa
2.piirakkapohja
3.marjoja
4.leipää
5.vihanneksia

Viisi asiaa vaatekomerossani
1.Sukkia 
(joista puolet parittomia odottamassa josko kaveri ilmaantuisi eikä olisi joutunut pesukoneen syömäksi)
2.Mekko kera hintalapun 
(Ostin sen juuri ennen kuin esikoista aloin odottamaan enkä ehtinyt käyttää. Ja vielä uskon siihen päätökseen että siihen kehtaan pukeutua. Ennen neiti M tuloa jo oltiin lähellä. Kyllä sitä on ihminen ollut pieni ennen lapsia. Oi niitä aikoja.)
3.Kauluspaitoja
4.Jakkuja
5.Mustia suoria housuja 
(Joskus tuntuu että muita housuja omistakaan ainakaan siitä päätellen että aina suorat housut jalassa kaikkialla. Verkkarit vaan eivät jalkaan mene edes kotona.)

Viisi asiaa autossani
1.Lasten istumia
2.Sakset
3.Jakku
(juu niitä on kaikkialla! =D)
4.Ruokalappu
5.Tomppa

Viisi asiaa käsilaukussani
1.Aurinkolasit
2.Työavaimet
3.Numerolappuja
(Jäänyt pyörimään koiranäyttelystä)
4.Hääkarkki
5.Huulipuna ja parinsa huultenrajauskynä

Ja jottei haaste jäisi lojumaan odottamaan jatkajaa niin heitänpä sen eteenpäin Nannalle Intoilua blogiin. Ja ihmeessä kaikki muutkin vastailemaan ja eteenpäin laittamaan. Varsin hauskaa oli näitä miettiessä ja tuon käsilaukun sisällön jouduin ihan tarkistamaan. =D Ja ylläreitä löytyi sieltä taas.

Näihin kuviin näihin tunnelmiin... 
(kuvat yrittävät saapua piakkoin paikalle... estyivät käsittelyn viivästyessä. =D )
(  Niin ja siis tänään oli lauantai... tiedä miten tuollain pääsikin käymään että julkaisu venyi sunnuntain puolelle =D )