Se roikkuu meidän terassin kaiteella. Se on siis takapihan oven välikössä ollut matto joka sai häädön ja odottaa pesua. Sen piti vain hetki viivähtää kaiteella mutta on nyt roikkunut siinä jo noin viikon.... ja miksikö... No koska koiramme ovat kotona yksin ollessaan ja öisin tuolla välikössä ja matto on siis aivan koiran karvoissa. Ja tuo aivan karvainen matto on nyt pihapiirin pikkulintujen suosiossa. Kilvan hakevat siitä pesäänsä pehmikkeitä ja niitä on mukava seurailla kuinka tohkeissaan touhuilevat siinä karvojen parissa :D En siis ole raaskinut viedä niiltä sitä iloa ja pesäainesta. Ja pikkuneiti M:kin monesti on jämähtänyt ikkunaan hiljaa katselemaan lintujen touhuja. :)
Muitakin luonnon eläimiä olemme saaneet pihaan vieraisille. Jänis vai lienikö rusakko piipahti tässä yhtenä päivänä ja sitä poikien kanssa riemulla seurasimme ikkunasta.
Oravia piipahtelee pihapuussa satunnaisesti ja välillä ne tulla tupsahtavat iha ikkunalle meitä töllistelemään :D
Pihaa on siivoiltu talvenjäljiltä ja hyvällä mallilla jo onkin... vaikkakin vielä on paljon puuhaa tehtävänäkin. Ja nurmikko alkaa hiljaksiin vihertää sieltä täältä ja kukkapenkeistä pukkaa esiin jos jonkinlaista alkua... Niitä olen mielenkiinnolla seuraillut... Kuvia ajattelin ottaa mutta en vielä saanut aikaiseksi muilta puuhilta. Yritän niitä ottaa ja lisäillä tänne iloksenne.
Olohuoneen ikkunan alla olevassa kukkapenkissä alkavat sinivuokot kukkimaan ja etupihalla on jotain mitä luulin krookuksiksi mutta en nyt ole sitten enää yhtään varma mitä ovat.
Voi mitä ihmettä tässä kirjoittaessa tapahtuikaan! Pikkuneiti M otti ja keräsi levittämänsä legot ihan itse ja oma-aloitteisesti takaisin laatikkoon! :D Todennäköisesti kohta taas levittää ne uudelleen mutta ihana siisi tyttölapsi! Ei olla turhaan niitä joka välissä koko porukalla kerätty vuorotellen. :D
Neidin hiukset ovat kovan odotuksen jälkeen kasvaneet siihen mittaan että niihin saadaan pienet saparot tai poninhäntä. Neidillä kun syntyessään kauheasti hiuksia päässä ollut toisin kuin pojilla ja kätilölle noppana tokasin taas ensimäisenä asiana tytön nähtyäni jotta "no ja sillä ei sitten ole tukkaa!" :D Mitä lie kätilö ajatellut kommentistani en tiedä :D mutta se oli ensimmäinen ja ainoa asia väsyneessä mielessäni sillä hetkellä. Ja kun pojilla oli molemmilla aivan ihanat hiukset jo syntyessään ja sitten kun tulee tyttö niin ei... Minkäs teet niin se menee :D Ja nekin haivenet mitä oli (sijaitsivat siis pääosin niskan takaraivon ja ohimoiden kohdalla mistä neitiä sitten kaikella rakkaudella puhuteltiinkin pienenä kaskilahti tukaksi XD Ja siis kaikella kunnioituksella myös Kaskilahden Ristoa kohtaan, aivan mahtava näyttelijä! ) lähtivät/kuluivat suurimmaksi osaksi pois ennen kuin uutta saatiin tilalle.
Mitäköhän muuta meillä on taas ehtinyt tapahtumaankaan... paljon ja kaikkea sitten viimeisimmän päivityksen :D
Vihdoin ja viimein sain tauluja seinään... Ihanat Ikean leijonat (älkää kysykö miksi mutta minä vaan tykkään niistä niin kovin :) valtasivat paikan "ruokailutilasta" ja susihukkaset pesiytyivät olohuoneeseen pianon yläpuolelle.
Kauniin tasapainon muodostavat valkoinen piano ja tumma taulu :)
Olohuoneen sohvaseinä vielä huokuu tyhjyttään... jotain pitäisi siihen keksiä... mitään sopivaa vain ei valmiiksi ollut olemassa meillä. Leijonat siihen ensin meinasivat kunnes totesivat tuon ruokailutilan paremmaksi.
Jokin pitkän mallinen suht iso taulu siihen sopisi...
Tai sitten koostan siihen kauan mielessä ja haaveissa olleen kuvakollaasin lapsista... kauan olen sitä mielessäni suunnitellut mutta vielä en aikaiseksi toteuttaa. Josko nyt sitten vaikka viimein :)
Päivän puuhalistalla olisi tänään siivousta ja paikkojen järjestämistä, ruuanlaittoa ja illaksi töihin. Pääsenkin nyt pariksi päiväksi viherin puolelle... saas nähdä kuinka ämmän käy :D kun ihan vieraalla maalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti