Nuo valkoiset sydänballeriinat ja sitten 50%mum and dad olisivat niin meidän neidin. Ja noihin punaisiin sydän balleriinoihin mimmulla olisi aivan nappiin osuva samettinen puku käsittäen housut ja mekon. =)
Aivan ihania tossuja kaiken kaikkiaan tuolla ja paljon erilaisia.
Ainoa harmi oli että noin 4vuotiaaseen asti on heillä kokoja kun jo haaveilin että vaikka hintavia ovatkin olisin koko poppoolle jouluksi tilannut mutta ehkä sitten vain mimmulle... katsotaan nyt. Saattaa iskeä nuukuus taas kun asiaa muutaman päivän pohdin. Vaikka nuo ovat kyllä ihan aitoa nahkaa että sikäli hinnalla pilattuja ja kun tietää mikä homma on moisia pieniä tossuja väkästäessä. Että vielä kerran isot kiitokset Suuntaan Sweet ricochet:iin päin Ninulille edellisistä neidin tossuista. Tarkasti on talteen laitettu. =D
Hitsi mutta tuo pikku neiti on hassu! Mennä mönkii ympäri ämpäri kämppää ja tutkailee kaikkea eteen osuvaa. Ja keksinyt että sohvapöydän hyllylle voi kiivetä ja nyt aina kyllästyessään lattialla seikkailuun kapuaa sinne ja aloittaa sen maan kitinän että kun hän on jumissa! =D
Tosiasiassa neiti kyllä sieltä pääsee ihan itse poiskin kunhan passuuttaa. Olen ottanut nyt linjan että heti en hyppää ottaman pois kun sinne kapuaa. Vastaan vain että osaat itsekin tulla sieltä pois kun menitkin. Ja toisinaan hetken sieltä huudeltuaan toteaakin että jasso no ei sitten ja kömpii vallan sujuvaan pois. Mutta ainakin yhtä usein ellei useamminkin sitkeänä ja päättäväisenä tyttönä huutelee niin kauan että minä en jaksa kuunnella vaan nostan syylini pois sieltä. Pahis väitti että äitiinsä tullut pääkkö... Mitä! Minäkö muka pääkkö!?! Eikä pois se minusta, mitään en myönnä! =D
Herttainen herttainen äidin kulta Killi. Jos voi poika olla suloinen ja reipas. =)
Kantoi tänään kaksi satsia takkapuita sisään ja tyhjensi tiskikoneen. Ja ihan oma-aloitteisesti! Se on kyllä niin herttainen kulta poika. Toisinaan kyllä erittäin ovelastikin sitä. Paljosta on päässyt kuin koira veräjästä kun osaa olla niin niin suloinen ja vakuuttava. =D
Mitzu miehelle tässä pähkäillyt jonkinlaista toimintasuunnitelmaa että saataisiin hommat toimimaan. Juuri nyt niin paljon uhmaa, itsenäistymistä ja "isoa poikaa" että vanhemmat on kovilla. Miettinyt viikon suoriutumis ja palkinto mallia. Vielä kun keksisi miten tuon palkitsemisen toteuttaisi...
Itseä harmittaa kun tänään ollut niin flunssan väsyttämä. Tuntuu että hermostunut pienistäkin asioista aivan turhaan vain siksi että on niin huono olla ja väsyttää. Mutta olenpa sitten ottanut hatun kauniiseen kouraan tänään myös monta kertaa ja pyytänyt anteeksi hermostumistani. Todennut ja lapsillekin selittänyt asiaa sitten. Ja aina meillä on ollut kyllä periaate että tunteensa saa näyttää sekä hyvät että pahat. Ja anteeksi pitää pyytää ja pyytävälle aina annetaan anteeksi. Tästä toisinaan johtuu että melutaso myöskin katon alla nousee kiitettävästi, mutta toisaalta ajattelen että kyllä tähän maailmaan ääntä mahtuu. =D Ja kaikkien viimeaikojen tapahtumien varjossa parempi että oppivat kertomaan ja ilmaisemaan tunteensa kuin patoamaan ne sisäänsä kasvavaksi palloksi joka väistämättä purkautuu joskus jolloin seuraukset voivat olla tuhoisat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti