Hiippailimme koirien kanssa iltapissalle pihaan.
Linnut visertelivät puissa illan viimeisiä laulujaan.
Koirat haistelevat tutun nurmikon, kukkien ja aitapensaan tuoksuja.
Vanha rouva Mandi vipottaa iloissaan häntäänsä tuoksuille.
Kiertää vähän vielä kukkapensasta, haistelee ja vipottaa.
Hyvällä tuulella vanha rouva, ilmeisen iloissaan näyttelypäivän jälkeen.
Vipottaa vipottaa tohkeissaa...
Hmmm....
Mitäköhän vanhalla lie päässään vinksahtanut että nyt noin hauskaa on kukkasista...
Noh jatkaa mennä haisteluaan...
Lieni vain onnellinen elämästään. :)
Mutta ei...
Taas se hippaili kukkapenkkiin,
ja vipottaa häntäänsä kukkien keskellä...
Hmmmmm...
On se jokin minttu mutta eihän nyt koiriin, kissathan siitä kissanmintusta ei koirat...
Ei mitä ihmettä...
Mitä siellä on...
Hiippailen lähemmäs kurkistamaan mikä siinä kukkapenkissä noin kiehtoo...
ja siellähän se tuhisee kippuralla!!
Siili!! :)
Aivan hullaannuuksiin on koiravanhuksen saanut
joka kiertää ja pyörtää uteliaana ympäri kummallista piikkipalloa.
Koittaa sen selkää nenällään ja toteaa että ei kannata koskea.
Pahat eivät ole vanhuksen aikeet vierasta kohtaan.
Vain ystävällisen uteliaat. :)
Nuorempi koira ei hömelöydessää pientä vierailijaa edes havaitse.
Pyörii, haistelee ja ihmettelee että mitä ihmettä tössötetään.
Noh itse kyllä taas laittanut pääponnaritkin uuteen uskoon joten mitään näekään kyllä. :D
Hätistän koiria pissalle ja sisään pois pelottelemasta pientä vierailijaa.
Vanha rouva ei millään malttaisi uutta ystäväänsä jättää,
mutta kiltisti askel kerrallaan aina takaisin päin katsomaan kääntyen kuitenkin poistuu.
Saatuani koirat sisään hoksaan että no kuvia!!
Kameraa en taaskaan siihen hätään käteeni löytänyt
joten puhelimen kamera saa kelvata.
(parempi heikompi laatuinenkin otettu kuva kuin ottamatta jätetty!)
Pieni vieras oli kameraa hakiessani jo ehtinyt siirtyä kukkapenkistä pois,
mutta löytyi vieressä olevan aitapensaan alta suojasta, joten kuvat pienestä sain.
Laatu ei päätä tosiaan huimaa hämärässä ja pensaansuojissa olijasta kun otettu.
Mutta kyllä niistä kaverin tunnistaa. :)
Mutta ilolla seuraan saammeko tästä tuhisijasta vakituisen vieraan ja ystävän. :)
Pieni punarinta kun vierailee terassillamme lähes päivittäin, ilmasta riippuen. :)
Lupaan päivittää tilanne tietoja ja kuvia jos ystävämme uudelleen vielä tulee. :)
2 kommenttia:
Hih! Siilit on nii söpöjä!! Sun pitää ostaa vähän silakoita tai keittää sille iltapalaksi kaurapuuroa niin kyllä se tulee uudelleen! Mut maitoa älä anna, sitä sen masu ei kestä. Mä voin hyvin kuvitella helmin hösäämässä, se on niin blondi!! ;D
Niin ne kyllä on :) ja hassuja tuhisijoita. :D
Ja tuota iltapalan laittoa pikkuvieraalle on luvassa. Silakat muistui itsellekin mieleen mutta tosiaan kaurapuuroahan voi kanssa laittaa.
Ja siis Helmi on todellakin NIIN BLONDI! :D Aivan ihana mutta Totally Blond! Aivan ulalla kaikesta tössöti ja yritti olla suuren vatsansa kanssa messissä jutussa ja niin totally ulkona. On se niin hassun hauska ja hyvän tahtoinen koira ettei toista. Kuten tiedät. :D
Lähetä kommentti